Jarkko Kanerva

Blogi

Taas pohjoisessa hiihtelemässä

BlogiMatkailua – 23. huhtikuuta 2010

Jo kymmenen vuoden verran on tullut harrastettua kotimaan matkailua erityisesti talvikaudella. Syy: Naantalissa hiihtomahdollisuudet ovat aika rajalliset ja vaihtelevat. Suovuoren latu on toki erinomainen – silloin harvoin kun lunta on. Tänä talvena sitä riitti aika mukavasti. Toisaalta on mukava välillä irtautua arkiympäristöstä ja katsella maatamme vähän toiselta kantilta.

Syksyn 2009 Kuusamon reissu viikolla 48 poikkesi useista aikaisemmista sikäli, että kovista pakkasista ei tosiaan ollut haittaa, lämpötila keikkui + 2 ja -2 asteen välillä. Aurinko näyttäytyi vain kerran lyhyesti menomatkan aikana. Lumitilanne marras-joulukuun vaihteessa on aina mielenkiintoinen. Tällä kerralla lunta oli kohtuullisesti, 20-30 cm toisin kuin viime vuonna, jolloin Rukan maasto oli jääkuoren alla miltei lumeton. Latuja vaan oli niukasti, lienevätkö latujen tekijät jo luopuneet toivosta. No latujahan voi tehdä itsekin, mutta nykyiset sukset eivät ole siihen kovin sopivia.

Uudempaa tietoa: Talvi 2009-2010 olikin sitten Lapissa ollut aika kylmä, kuten eteläisessä Suomessakin. Lunta oli tullut keskimääräistä vähemmän, mutta riitti se jotenkin vielä huhtikuun puolimaissakin. Kevätaurinko lämmitti mukavasti, vaikka parina päivänä tihuutti vettäkin. Tuhkapilvi teki pientä miinusta matkailukeskusten paikkavarauksiin, joita jo lentoliikenteen lakotkin olivat häirinneet. Huolestumisen aiheita on vaan ylimitoitetuissa rakennussuunnitelmissa, Pyhätunturille himoitaan tuhansia uusia majoituspaikkoja aivan kansallispuiston kylkeen ja Pallaksella jopa puistoalueelle rakennetaan lisää. Sallassa aiotaan hiihtohisseillä pilata toinenkin tunturi (parikymmentä metriä korkeampi), vaikka nykyiseenkin porukka näyttää hyvin mahtuvan. Jossakin varmaan tulevat kestävän kehityksen rajat vastaan. Miten liitetään toisiinsa Lapin luonnon rauha ja paisuvat matkailijavirrat - entä sama naantalilaisittain: miten yhdistetään keskustan kehityssuunnitelmat ja pikkukaupungin omaleimainen viehätys?

Paluumatka autojunalla sujui mukavasti. Lähtö myöhästyi 45 minuuttia,mutta perillä oltiin lähes ajoissa. Pikku kysymys kuitenkin VR:lle: Miksi Turkuun menijöiden on pakko loikoilla Tampereen asemalla pari tuntia? Turun seudun liikenneyhteyksissä on edelleen toivomisen varaa.

Comments Off

Naantalista seniorikaupunki?

BlogiEläkeläisten ongelmia – 22. maaliskuuta 2010

Seniorikaupunki ?
Suomen väestön ikääntyessä seniorikansalaisten osuus väestöstä kasvaa. Myös Naantalissa tämä kehitystrendi näkyy kasvavassa määrin. Vanheneva ikärakenne on yleisesti nähty uhkatekijäksi, mutta sitä voitaisiin hyvin tarkastella myös mahdollisuutena. Seniorikansalaisten terveydentila on yleisesti parantunut ja nykyiset eläkkeet mahdollistavat useimmille itsenäisen asumisen ja toimeentulon ilman erityisiä tukitoimia. Seniorit voitaisiinkin nähdä paikkakunnan kannalta positiivisena voimavarana. Eläkeläiset ovat vakaita veronmaksajia ja heidän rahankäyttönsä suuntautuu lähipalveluihin; lähikauppoihin, paikallisiin palveluyrityksiin ja suurelta osalta myös paikallisiin kulttuuripalveluihin. He ylläpitävät siten oman paikkakunnan elinkeino- ja kulttuurielämää. Seniorit eivät ruuhkauta päiväkoteja, kouluja eivätkä työmatkaliikennettä. He eivät tarvitse asuntonsa eteen kahta autopaikkaa, eivät jäähalleja eikä lämmitettyä pallokenttää. Heidän melko vähäiset matkustustarpeensa hoituvat useimmiten joukkoliikenteen avulla, siten ei tarvita lisää uusia moottoriteitä, eikä valtavia pysäköintialueita.

Turun lähikunnat ovat omakotitonttitarjonnallaan kilpailleet ankarasti nuorista perheellisistä ”hyvistä” veronmaksajista, jotka kuitenkin usein aiheuttavat myös merkittäviä lisäkustannuksia: kunnallistekniikka nielee tonttien myynnistä saadut rahat ja veroeurot menevät päivähoitopaikkojen ja koulujen kustannuksiin vuosia eteenpäin. Ostosmatkat vievät nuorten perheiden eurot usein isompiin marketteihin ja välilliset tuotot jäävät samalla muille paikkakunnille.

Ulkomailla seniorikansalaisten merkitys on monin paikoin huomattu ja heitä on alettu houkutella aurinkorannikoiden talouselämää vahvistamaan. Entäpä, jos Suomen aurinkokaupunki Naantali alkaisi myös huomioida tämän mahdollisen uuden tukijalan elinkeinoelämälleen. Pari rakennusyrittäjää on jo alkanut tarjota asuntoja erityisesti senioreille. Voisiko kaupunkikin aktivoitua tällä rintamalla? Kysymys ei ole suurista investoinneista vaan pienistä tarpeista: jalankulkuväylät keskustassa kuntoon – niitä tarvitsevat sekä asukkaat että turistit, hiukan tukea seniorien omaehtoiselle kuntoilulle ja aktiivista neuvontaa olemassa olevien palvelujen käyttöön - infopaketti jokaiselle kaupunkiin muuttajalle oman paikkakunnan keskeisistä palveluista. Jo 80 paikkakuntaa on perustanut seniorineuvolan kertomaan mahdollisuuksista ja lähes joka kunnassa on vanhusten tarpeita koordinoimassa vanhusneuvosto.

Naantalin uudistuvaan keskustaan mahdollisesti rakennettavat kerrostalot sopivat hyvin seniorien asunnoiksi, palvelut ovat lähellä ja liikenneyhteydet kohtuulliset, vaikka raideliikenne puuttuu. Tartutaan tilaisuuteen ja tehdään matkailukaupungistamme myös vireä seniorikaupunki.

Ei kommentteja »

Ruoppausjätteet pois Airistolta!!

BlogiElinympäristöstämme – 13. maaliskuuta 2010

sama meri kaikilla

Ongelma ei tietenkään ole helppo eikä yksinkertainen. Meriläjitys on "halpaa", siitähän kärsivät vain pohjaeliöt, kalat, muutama kalastaja ja kesämökkiläiset, joille ei tarvitse maksaa korvauksia.

Itse en nostanut vielä käsiä pystyyn antautumisen merkiksi:

"Tyytymättöminä Länsi-Suomen ympäristölupaviraston lupapäätökseen Nro 99/2009/2 3.12.2009 esitämme kohteliaimmin seuraavaa:
Turun satama-altaan ruoppausmassojen läjitys Airistolle on jatkunut useita vuosia. Ruoppausmassojen läjityksen seuraukset näkyvät Airiston eteläpäässä asti muutaman tunnin viiveellä veden samenemisena ja pintaveden roskaisuutena. Samaan aikaan veden laatu koko Airiston altaan alueella on erityisesti loppukesällä heikentynyt. Vähäistä paranemista tapahtui kesällä 2009, kun ruoppaukset olivat keskeytyneet. Syy-yhteyttä veden laadun heikkenemisen ja läjitysten välillä voidaan pitää selvänä.

Ruoppausten ja mereen tapahtuvien läjitysten seurauksena:
- Aurajoen suistoon ja Turun satama-altaaseen kertyneitä ravinteita ja myrkkyjä liukenee Airiston veteen
- ravinteisuuden kasvaessa sinilevien kasvu vauhdittuu
- pohjaeliöstö häviää laajoilta alueilta, mm. simpukat kuolevat – tämä on todettu näytteiden oton yhteydessä
- syvän veden kalakanta tuhoutuu: simput, piikkikampelat ja kampelat ovat käytännössä hävinneet Airiston alueelta viimeisten kymmenen vuoden aikana. Kampelan häviäminen näkyy myös RKTL:n tilastoissa
- veden samenemisen johdosta ruskolevät (rakkolevät) kärsivät, mikä heijastuu koko eliöyhteisöön
- silakan kutu Airiston tärkeimmillä kutualueilla epäonnistuu, mikä käy ilmi annetuista lausunnoista.
Edellisestä seuraa kalastuksen tuoton väheneminen ja muuttuminen kannattamattomaksi kalansaaliiden pienentyessä ja verkkojen likaantuessa entistä pahemmin. Myös saaliskalojen laatu on heikentynyt. Aikaisempien arvokalojen (mm. kampeloiden) sijaan saaliiksi tulee vähäarvoisia särkikaloja.
Sinilevien massaesiintymiset pitenevät ja rantavesien arvo virkistyskäytössä vähenee merkittävästi. Myös terveyshaitat ovat mahdollisia. Erityisen vahingollista on ruoppausten ajoittuminen parhaaseen lomakauteen 15.7. -31.8. eli samaan aikaan, jolloin pintaveden korkeat lämpötilat mahdollistavat sinilevien hyvin nopean lisääntymisen siitä aiheutuvine haittoineen.

Edellä esitettyyn viitaten pyydämme 1.) että Vaasan hallinto-oikeus kumoaa Länsi-Suomen ympäristölupaviraston edellä mainitun päätöksen
tai 2.) vaihtoehtoisesti rajoittaa päätöksessä sallittujen ruoppausten määrän enintään 50 000 kuutiometriin vuodessa ja velvoittaa luvan hakijan rajoittamaan ruoppausajat kesälomakauden 1.6.-31.8. ulkopuolelle ja selvittämään tähänastista kattavammin ruoppauksista ympäristölle ja Airiston merialueen virkistyskäytölle aiheutuvat haitat sekä lisäksi ruoppausten mahdollista jatkoa ajatellen etsimään ruoppausmassoille lupakauden aikana uuden läjityspaikan maalta tai ainakin herkästi vahingoittuvan Saaristomeren alueen ulkopuolelta.

Jos kumpikaan edellä esitetty vaihtoehto ei toteudu, vaadimme, että läjitysten aiheuttamat tuhot korvataan kaikille loma-asukkaille.

Jarkko ja Kaarina Kanerva”

VANHAAN HYVÄÄN AIKAAN VERKKOKALASTUSKIN VIELÄ KANNATTI. Pulskoja ahvenia ja isoja piikkikampeloiita oli kiva savustaa ja syödä. Samentuneet vedet, nopeasti likaantuvat verkot ja huonontuneet saaliit ovat pilanneet tämän huvin

ahvenet

NIIN KAUAN KUIN YMPÄRISTÖN PILAAMINEN ON “ILMAISTA” SE JATKUU. MUUTOKSEN ON JOSKUS VIELÄ PAKKO TULLA! Näin Talvisodan päättymisen 70-vuotispäivänä tulee mieleen, että itsenäisyyden puolustamisen LISÄKSI tärkeää on myös elinympäristön puolustaminen.

Ei kommentteja »

Suovuori

BlogiElinympäristöstämme – 18. tammikuuta 2010

Naantalin manneralueen tärkein ulkoilualue on epäilemättä Suovuoren alueella. Alueen entisen ratsastuskeskuksen tultua häädetyksi, miettii kaupunki maanomistajana maidensa tulevaa käyttöä. Kaupunkimme johdon taholla on ensimmäiseksi tietysti syntynyt ajatus alueen palstoittamisesta pientalojen rakentamista varten. Lähistön asukkaiden aktiivisuus on kuitenkin herännyt, ja se on tietenkin hyvä asia. Asukkaat eivät luonnollisestikaan halua virkistysalueen rakentamista täyteen. Samaa mieltä on suuri kuntoradan/hiihtoladun käyttäjien joukko. Luontoväelläkin on omia näkemyksiään asiasta: kaupunkiasutuksen sisällä voisi olla tarpeellista säilyttää myös harvinainen vanhaa kulttuuria edustava avomaisema kasveineen ja eläimineen - tähän on harvassa paikassa mahdollisuuksia. Alueen vanhoilla maatilan rakennuksilla on myös omat kulttuuriarvonsa.

Kaavoitus- ja ympäristölautakunnan päätöksen mukaan suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueen kulttuuri- ja luontoarvot sekä sen suuri merkitys virkistysalueena. Oma käsitykseni on, että myös lähiympäristön asukkaiden näkemykset tulee huomioida. Asuntorakentamiselle pitää löytää tilaa muualta, virkistysalue ja luonto eivät pysty siirtymään paikasta toiseen yhtä helposti kuin luonnoskarttaan piirretyt rakennustontit.

Tämä erä näyttää päättyneen asukkaiden ja ulkoilureitin käyttäjien kannalta myönteisesti: …”alueen suunnittelua jatketaan siten, että aluetta kehitetään Pohjois-Naantalin tärkeimpänä virkistys- ja ulkoilupalvelujen alueena huomioden erityisesti alueen maisemalliset ja kulttuuriarvot.” Näin päätti lautakunta esityksestäni muodollisesti yksimielisenä, vaikka pari jäsentä keskustelussa esittikin melko tavalla toisenlaisia näkemyksiä. Jatkoa odotellaan.

Ei kommentteja »

Eläkeläiset säästötalkoissa

BlogiEläkeläisten ongelmia – 15. joulukuuta 2009

Naantalin kaupunki on ystävällisesti tarjonnut entisille työläisilleen eli nykyisille eläkeläisilleen jouluaterian Kaupungintalolla. Tilaisuus on ollut hyvin suosittu, itsekin olen osallistunut pari kolme kertaa. Tilaisuudesta on varmaan aiheutunut kaupungille muutaman tuhannen euron kustannukset ja samalla eläkeläisille on syntynyt mahdollisuus mukavaan yhdessäoloon ja vanhojen hyvien aikojen muisteluun. Vanhan juhlapuvunkin on voinut kaivaa naftaliinista, onpa joku tainnut laittaa ansiomerkinkin rintaan. Kaupungin talouden säästökuuri puraisi alkajaisiksi tätä tilaisuutta, ruuan tilalle tuli kahvitarjoilu. Ensi vuonna kai sekin jää pois? Valtuustolla sentään oli vielä varaa matkustaa Poriin yhden yön opintomatkalle, jota itse en pitänyt tarpeellisena.

Monet ammattiyhdistykset ajavat lamasta huolimatta tiukkaa palkankorotuslinjaa. Konkurssin partaalla keikkuvaa Finnairia torpedoidaan jopa laittomaksi todetulla työtaistelulla, teknologiateollisuutta yritetään estää toipumasta lamasta ja joulumarkkinoiden alla suljetaan pankit! Jotenkin odottaisi molemmilta osapuolilta nykytilanteessa aika tavalla suurempaa joustavuutta. Ensimmäistä kertaa tulee mieleen: olisipa meillä vielä Kekkonen, joka säikäyttäisi pojat järjestykseen! Markkinavoimien velloessa olemme nyt kuin lastu laineilla; media lietsoo laman pelkoa jo ennen sen alkua, ja kas kummaa - tulihan se. Toipumisen alkaessa rummutetaan esiin kolmen kuukauden takaisia synkkiä tilastoja - jottei vaan ryhdyttäisi kuluttamaan tai investoimaan.

Erityisen suuria syntipukkeja ovat taas eläkeläiset: sodan kokenut ja sotakorvaukset maksanut sukupolvi ryhtyy tietysti säästämään, kun kansaa kutsutaan lamatalkoisiin ja uhkaillaan suurilla veronkorotuksilla ja eläkkeiden leikkauksilla. VÄÄRIN! huutaa media. Eläkeläisen tehtävä on kuluttaa ja pitää talouselämä pyörimässä. Vaan milläs kulutat, kun eläkkeet jäävät jälkeen kustannusten noususta?
Samaan aikaan puhutaan sairaanhoidon piirissä priorisoinnista: ketähän se koskee? Sikainfluenssaa vastaan rokotetaan monissa maissa vanhuksia siinä missä nuorempiakin, meillä rokotusjonoistakin on poistettu 65 vuotta täyttäneitä riskiryhmäläisiä. Milloinkahan nähdään maailmanhistorian ensimmäinen eläkeläisten kapina? Taitaa Kreikasta tulla esimerkkimaa?

Naantalissa aika monet eläkeläiset ylläpitävät kuntoaan talvisella avantouinnilla. Kaupunki investoi kiitettävästi ja kalliisti Nunnalahden uimarannan huolto- ja pesutiloihin, saunaa tosin ei tarvittu. MUTTA talviuimareiden käyttämää laituria ei tarvitse kunnostaa, liukastelivat eläkeläiset siinä tai ei. Yhtä euroa/asukas ei valtuuston enemmistö (kok.+sdp.) suostunut tähän myöntämään.

PS. Käyhän siellä talviuinneilla muitakin, mutta taitaa enemmistö olla eläkeläisiä

Ei kommentteja »

Luonto vai talous?

BlogiElinympäristöstämme – 7. joulukuuta 2009


Vihreänä valtuutettuna ja kaavoitus- ja ympäristölautakunnan jäsenenä joutuu tämän tästä miettimään otsikon kysymystä.
Kolme tuoretta esimerkkiä:

1. Naantali ruoppaa Moton matalaa.. Onko hanke hyvä vai huono? Siitä saattaa aiheutua haittaa esim. kalastukselle. Rahaakin se nielee ison kasan. Hankkeen tärkein pointti on mielestäni tässä turvallisuus. Jos Nesteen 100 000 tonnin tankkeri karahtaa kivelle, on koko Saaristomeri jonkin asteisessa vaarassa. Sataman myrkkypitoisia ruoppausmassoja on jo läjitetty läheiselle merialueelle. Moton matalan puhtaammilla massoilla on tarkoitus estää niiden leviäminen. Näitä punniten oli pakko hyväksyä luonnon kannalta hankala toiminta. – Kaavoitus- ja ympäristölautakunta toki lisäsi päätökseen vaatimuksen kalastukselle syntyvien haittojen selvittämisestä.

2. Muumimaailma haluaa lisää tilaa Kailon saaresta. Kailon saari on luonnoltaan arvokas ja lisäksi monelle kaupunkilaiselle tärkeä lähivirkistysalue. Muumimaailma on tietenkin työllistäjänä kesäisin sangen merkittävä ja sitä pidetään ympäristöasioissa positiivisena vaikuttajana. Tässä kysymyksessä kantani on ainakin nykytiedoin kriittinen. Mielelläni kuuntelisin edelleen alkukesän iltoina satakielen laulua. Antaisin edelleen kaupunkilaisten käyttää uimarantaa ja tenniskenttiä. Nähtäväksi jää voidaanko luontoa arvostavien kaupunkilaisten ja sinänsä merkittävän yritystoiminnan sovittaa tyydyttävästi yhteen.

3. Suovuoren ent. ratsastuskeskuksen alue
Kaupunginhallituksen kokoomusjohtoinen kaupunkisuunnittelujaosto (KSJ) on antanut tehtäväksi ent. ratsastuskeskuksen alueen kaavoittamisen asumiskäyttöön. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta kävi tutustumassa alueeseen ja totesi sen suuren arvon virkistysalueena. Lautakunnan päätöksen - jota itse sitkeästi vaadin - perusteella järjestettiin kaavaluonnoksesta asukkaille 22.10.09 esittelytilaisuus, johon saapui nelisenkymmentä henkeä. Alueen asukkaiden vastustava kanta rakentamiseen tuli harvinaisen selväksi. Hyvä, että asiaan on kerrankin ajoissa herätty! Pidän tärkeänä, että asukkaiden näkemykset otetaan huomioon.

Suunnittelijat (arkkitehdit Tero Lehikoinen ja kaupunginarkkitehti Kirsti Junttila) - KSJ:n toimeksiannon mukaisesti - pitävät lisärakentamista tarpeellisena, jotta saataisiin rahaa alueen vanhojen ja osaksi suojeltujen rakennusten (mahdollisesti kalliiseen) kunnostukseen.

Oma kantani on, että kuntorata/hiihtolatu, jota paljon itsekin talvisin käytän, tulee ehdottomasti säilyttää. Suojeltavat rakennukset, kaupunkiympäristössä harvinaiset, on kunnostettava ja niille etsittävä tarkoituksenmukaista käyttöä. Alueen keskellä oleva niitty pitäisi luonnonmukaisin menetelmin ennallistaa, mikäli mahdollista. Kysymykseksi jää, voidaanko alueen reunaan rakentaa matalia pientaloja ympäristön kokonaisuutta rikkomatta. Järkevältä sekään ei minusta tunnu.

Esitykseni mukaisesti kaavoitus- ja ympäristölautakunta yksimielisesti päätti, että alueen kaavoitusta jatketaan selvitysten pohjalta siten, että huomioidaan alueen kulttuuri- ja luontoarvot ja alueen suuri merkitys virkistysalueena.

Jos kaavoituslautakunta esittää, että alue jätetään rakentamatta voi kokoomusvaltainen KSJ silti muotoilla toisenlaisen esityksen. Kaupunkimme päätöksentekojärjestelmä on ilmeisesti tarkoituksella muotoiltu sellaiseksi, että suppea kaupunginhallituksen jaosto KSJ voi viedä prosessia eteenpäin laajemman lautakunnan kannasta välittämättä.

Ei kommentteja »

Ympäristö on ykkösasia

BlogiElinympäristöstämme – 7. marraskuuta 2009

Meidän meri
Airiston rannoilla puita kuolee pystyyn, vesi on samentunut, rakkolevät hävinneet, silakat ja kampelat kadonneet. Tarvitaan voimakkaampia toimia kehityksen suunnan kääntämiseksi. Viljelymailta huuhtoutuu Saaristomereen kymmeniä tuhansia tonneja maata vuosittain. Mukana kulkee myös merkittävä määrä ravinteita: typpi- ja fosforiyhdisteitä, jotka lisäävät sinilevien määrää. Lietteet myös samentavat veden, vaikeuttavat uposkasvien, esim. rakkolevän kasvua ja kalojen hengitystä. Pohjaan laskeutuva liete madaltaa laivaväyliä. Viljelymenetelmiä kehittämällä ongelmia voitaisiin pienentää merkittävästi ja samalla voitaisiin vähentää myös Turun sataman ruoppausten määrää. Laivojen koon ja nopeuden kasvaessa lisääntynyttä rantojen eroosiota - joka myös samentaa vettä -voitaisiin vähentää myös asettamalla laivoille esim. aallonmuodostuksen suuruuteen perustuvia nopeusrajoituksia.

pikkukaloja.JPG

Meidän ilma
Ilmastonmuutos uhkaa meitä kaikkia. Uusin YK:n laaja tutkimusraportti ennustaa vuosisadan loppuun mennessä maailmanlaajuisesti 2-4 asteen keskilämpötilojen nousua. Suomessa nousu voi olla huomattavasti suurempikin. Etelä-Suomen mustat talviset loskakelit leviävät ehkä Sodankylän tasolle. Hiihto ja luistelu voidaan unohtaa - ja metsien puunkorjuu joutuu suuriin vaikeuksiin, kasvitautien lisääntymisestä puhumattakaan. Maailman mitassa lisääntyvät myrskytuulet ja meriveden pinnan vähitellen kiihtyvä nousu uhkaavat miljoonia ihmisiä, puhumattakaan aavikoiden laajenemisesta, joka ajaa yhä suuremman joukon epätoivoisia pakolaisia liikkeelle. Sääolojen poikkeuksellinen vaihtelu on jo voitu todeta Suomessakin. Vielä on aikaa kääntää kehitys parempaan suuntaan, mutta hidasteluun ei enää ole varaa. Suomessakin on nopeutettava siirtymistä kotimaisten uusiutuvien energianlähteiden käyttöön. Joukkoliikennemuotoja kehittämällä on vähennettävä tarvetta yksityisautoiluun.

Aikaa asenteiden ja käytäntöjen muuttamiseen on rajallisesti! Ilmastonmuutoksen estäminen tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin muutoksen seuraukset!

Comments Off

Kehittyvä Naantali?

Blogi – 7. toukokuuta 2009

Naantalin keskustan ongelmat ovat moninaisia: kesällä, kun väki on liikkeellä loppuvat autoilijoilta pysäköintipaikat. Pyörällä keskustaan tulo puolestaan on tehty huomattavan hankalaksi. Talvella on ajoittain liiankin hiljaista. Usein talvikelillä on silti suorastaan vaarallista liikkua keskustan jalkakäytävillä, kun päivällä satanut vesi ja räntä yöllä jäätyvät vaarallisen liukkaiksi - eipä houkuttele edes paikallisia asukkaita ostoksille.

Tyhjillään olevat keskustan liikekiinteistöt ovat kaupungillemme kovin huonoa mainosta. Eikö meillä todellakaan ole mitään keinoa asiaintilan korjaamiseksi? Joulun sentään paikalliset yrittäjät näyteikkunatempauksellaan taas pelastivat. Toivottavasti asiassa päästään liikkeelle.

Uusia suunnitelmia on syytä kehitellä ennakkoluulottomasti - kaupungin vetovoima ei ole pelkkää bisnesmatematiikkaa, vaikka taloudellisuuskin on otettava huomioon. Pelkkä torin päällysteen uusiminen ei riittänyt. Olen ihmetellyt “kauhiasti” miksi tori piti - suurin kustannuksin - kiireesti kaivaa auki samaan aikaan, kun keskustan kokonaissuunnitelma on vasta tekeillä. Onhan uusittu tori kohtalaisen tyylikäs, mutta suuren osan vuotta tyhjillään - jotakin piristystä sinnekin kaivattaisiin.

Asiantuntijaryhmä, joka keskusta-aluetta kehittää koostuu virkamiehistä eikä ohjausryhmäänkään mahdu tavallisia kaupunkilaisia. Onko keskustan ilme vain kiinteistönomistajien ja virkamiesten asia? Pekka Sivulan ja kumppanien kysymys Rannikkoseudussa 4.12.09 on perin aiheellinen. Nyt esillä oleva malli perustuu massiiviseen asuntorakentamiseen. Keskustaan halutaan mahduttaa n. 800 asuntoa lisää. Lisärakentaminen jossakin mitassa on ehkä tarpeen rappeutuvan keskustan kuntoonsaamiseksi - mutta hävitetäänkö samalla pikkukaupungin viehätys, kuten nimimerkki Pro Naantali 22.12.09 esitti? Kaupungilla pitää olla omia vetovoimatekijöitä. Niitä ei synnytetä kopioimalla keskustaan standardiratkaisuja. Olivatko raisiolaiset nyt meitä fiksumpia, kun järjestivätk arkkitehtikilpailun keskustan suunnittelusta?

Onko järkevää esimerkiksi siirtää Aurinkotien linjausta 10-20 metriä, siirtää tie istutusten paikalle ja istuttaa uusia puita tien paikalle? Onko järkevää hävittää nykyinen linja-autoasema ja viehättävä pieni keskuspuisto sekä siirtää bussit kadun varteen ajamaan edestakaisin? Tuskin se ratkaisevasti lisää keskustan vetovoimaa.

Tullikadun muuttaminen kävelypainotteiseksi voi ajatuksena tuntua hyvältä, mutta tukkeutuuko sen jälkeen Käsityöläiskatu täysin? Keskustan pitää olla helposti saavutettavissa, jos sen halutaan toimivan. Suunnittelun ehdoton avainkysymys on: miten ja milloin ratkaistaan kunnollinen yhteys Naantalin liikekeskuksesta Rymättylän ja Merimaskun suuntaan? Sieltä suunnalta voidaan saada keskustan palveluille lisää käyttäjiä jos yhteys on toimiva - muutoin ostoseurot huristelevat Saaristo-Naantalista Raisioon Turkuun.

Entä toimiiko Kuparivuoreen suunniteltu 300 auton ja 10 -12 miljoonan euron parkkiluola ja kuka sen rahoittaa? Avoimia kysymyksiä on liian paljon. Osa niistä on “ratkaistu” siirtämällä ratkaisu suunnittelualueen ulkopuolelle! Ei se niin toimi!

Peruskysymys tietysti lopulta on, halutaanko Naantalia kehittää itsenäisenä toimivana kaupunkina, vai tyydymmekö olemaan turkulaisten nukkumalähiö? Tätä asiaa ei ole realistisesti pohdittu. Asuntomassan tiivistäminen kaupunkimme itä- ja pohjoisosissa siirtää painopistettä Turun ja Raision suuntaan. Saariston ja sinne suuntautuvien yhteyksien kehittäminen vahvistaa itsenäistä Naantalia. Molempiin suuntiin eivät voimavarat riitä. Keskustakin tarvitsee uudistumista, mutta harkinnalla ja maltilla.

Ei kommentteja »

Energiaa vai strategiaa?

BlogiEnergia – 20. maaliskuuta 2009

vai molempia?

Kaupunginhallitukselle

Asia: Valtuustoaloite

Naantalin kaupungin strategiaa vuosille 2009-2012 laaditaan taloudellisen taantuman vallitessa. Strategiaa laadittaessa tulisi kuitenkin kiinnittää huomio pitkälle tulevaisuuteen ja etsiä kaupungin kehityksen tueksi uusia vielä hyödyntämättömiä voimavaroja.

Naantali tunnetaan laajalti Aurinkokaupunkina. Tätä imagoa voitaisiin vahvistaa ottamalla strategiassa vahvasti kantaa uusiutuvien energianlähteiden käyttöön ja myös niiden kehittämiseen.
Joku uusista asuntoalueista voitaisiin esimerkiksi varata uusia energiamuotoja hyväksi käyttäviä matalaenergia- tai passiivitaloja varten. Näiden kehitystyössä voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös Naantalin Energiaa ja muita kaupungin alueella toimivia energiayhtiöitä. Kestävän kehityksen periaatteiden mukaan tulisi tukea myös Vanhankaupungin rakennusten korjausrakentamista ja selvittää voidaanko siihen saada myös ulkoisia voimavaroja esimerkiksi EU:n kautta.
Energiansäästöratkaisut ovat myös taloudellisia säästöratkaisuja. Kaupungin tulisi jatkaa energiansäästöinvestointien ja -ratkaisujen selvittämistä omissa tiloissaan, välittää aiempaa runsaammin tietoa energiansäästökeinoista asukkaille ja osallistua tähän liittyviin hankkeisiin.

Mittava uusi voimavara on luonnollisesti Naantalin saaristoalue. Saaristo-osakunnan asemaa tulisi hyödyntää etsimällä juuri nyt laman aikana sopivia saariston elossa pysymistä ja kehitystä tulevia hankkeita Rymättylän, Merimaskun ja Velkuan suunnalta. Naantali tulee nähdä myös Saariston Rengastien keskeisenä osana. Saariston palveluverkon säilyttämiseen voi matkailukauden pidentämiseen tähtäävillä toimilla olla huomattava merkitys. Kestävän kehityksen periaatteiden huomioon ottaminen on erityisen tärkeää herkän saaristoluonnon alueilla.

Strategiapaperi ei saa jäädä kaupungin todellisista toimista irralliseksi, vaan se tulee myös käytännön päätöksenteossa, kuten lautakuntatyössä, ottaa ohjaavaksi ja velvoittavaksi asiakirjaksi.

Jarkko Kanerva Mirkka Mattheiszen

Ei kommentteja »

Luonnonmaa-Lapila

Blogi – 19. helmikuuta 2009

Vihreiden kannanotto osayleiskaava ehdotukseen Naantalin Kaupunginhallitukselle

Naantalin seudun vihreät ry:n mielipide (muistutus) Luonnonmaan ja Lapilan 9.1.2009 nähtäville asetetusta osayleiskaavaehdotuksesta

Luonnonmaalle on osayleiskaavaluonnoksessa osoitettu useita virkistysalueita. Niistä moni on kuitenkin maitse saavuttamattomissa, kuten Vennanpaltanniemen VV-merkitty alue tai todellisen virkistyskäytön kannalta merkityksetön, kuten Viialan mäkialueen V-merkitty virkistysalue, joka sijaitsee korjaustelakan välittömässä läheisyydessä. Lisäksi useimmat uimarannoiksi merkityt alueet sijaitsevat yksityisten omistamilla mailla ja niiden käytännön merkitys saattaa jäädä hyvinkin vähäiseksi. Toivomme, etteivät virkistysaluevaraukset kaavatyössä jää kosmeettisiksi merkinnöiksi, vaan alueen kasvavan asukasmäärän ja muidenkin kaupunkilaisten todelliset mahdollisuudet näiden alueiden käyttöön turvattaisiin tulevaisuudessa paremmin. Pidämme tärkeänä ulkoilureittien lisäämistä myös saaren eteläosassa ja saaren etelä- ja pohjoisosan viheryhteyden kehittämistä.

Lapilan saaren rantarakentamista suosiva ehdotus muuttaa olennaisella tavalla saaren nykyistä maisemallista asemaa sekä vähentää sen merkitystä suosittuna päiväretkikohteena. Kaavassa olisikin turvattava ja huomioitava omaleimaisen alueen maakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ja maisemallinen arvo sekä turvattava alueen virkistyskäyttömahdollisuudet jatkossakin. Tämä edellyttää osaltaan, että alueella on tarpeeksi mereen rajoittuvia virkistysalueita, joille on myös helppo pääsy.

Osayleiskaavaluonnoksessa työpaikkavaltaiset alueet on pääsääntöisesti keskitetty liikenteen ja muun yhdyskuntarakenteen kannalta mielekkäästi. Pidämme Kuivalahden eteläpuolisen irrallisen työpaikka-alueen (TP) sijaintia epätarkoituksenmukaisena ja ongelmallisena ympäröivän asutuksen sekä mahdollisten tulevien liikennejärjestelyjen suhteen.

Naantalissa 11.2.2009

Naantalin seudun vihreät ry

Ei kommentteja »

Miksi Naantaliin muutetaan?

Blogi – 4. joulukuuta 2008

Aihetta on tutkinut viime joulukuussa 2008 valmistuneessa pro gradussaan kaupunginvaltuutettu Kaisa Sipponen (sdp). Tutkimustulokset ovat varsin mielenkiintoisia. Eniten Naantaliin houkuttelee kaupungin merellisyys. Tärkeimpien syiden joukossa ovat kaikissa vastaajaryhmissä myös rauhallinen asuinympäristö (3.) ja luonnonläheisyys (4.).

Olisikohan päätöksenteossa aihetta ottaa huomioon nämä tulokset – turvata mahdollisuus rannalle pääsyyn, säilyttää luontoa asuinalueiden lähituntumassa ja huolehtia paremmin rauhallisesta ympäristöstä? Mielestäni suurten puolueiden päättäjät ja virkamiehet eivät ole päätöksenteossa lainkaan riittävästi ottaneet niitä huomioon; aivan liikaa on korostettu rakentamisen mahdollisimman suurta tehokkuutta. Luonnonmaaltakaan ei tahdota millään löytää virkistyskäyttöön sopivaa rantaa!

Luonnollisesti tärkeä syy Naantaliin tuloon on myös sopivan asuinnon löytyminen (2.), joka välttämättä ei liity itse kaupunkiin, asuntoa lienee haettu silloin yleensä Turun seudulta. Seuraavia syitä ovat sitten loma tms. Naantalissa – siis omat havainnot, Naantalin imago, hyvät liikenneyhteydet ja lapsille hyvä asuinympäristö (varsinkin lapsiperheillä) ja niiden jälkeen hyvät terveyspalvelut.
Ehkä hieman yllättävästi alhainen veroprosentti on tutkittujen 24 syyn joukossa vasta sijalla 10, siis keskivaiheilla, eläkeikäisillä kuitenkin korkeammalla. Hyvät päivähoitopalvelut koetaan sitä tärkeämmiksi varsinkin nuorten muuttajien parissa ja hyvät koulutuspalvelut yhtä tärkeiksi veroprosentin kanssa.

Kovin paljon kehumista ei taida olla Naantalin markkinointitoimenpiteissä – jaettu 18. sija! Lievää huolta on tunnettu asukasluvun kasvun hitaudesta, mutta ainakaan vielä se ei ole johtanut toimintaan.

Ketkä Naantaliin muuttavat? Eniten muuttovoittoa on ikäryhmissä 25-39 vuotta, voitaneen yleistäen puhua nuorista lapsiperheistä, mutta Naantalista pois muuttaneissa on runsaasti 15-24 vuotiaita –lähinnä varmaan opiskelemaan lähtijöitä. Runsaasti muuttovoittoa Naantali saa myös 55-69- vuotiaiden osalta, siis eläkeikäisistä tai eläkeikää lähestyvistä. Naantaliin muuttajat ovat keskimääräistä koulutetumpia ja ehkä myös parempituloisia. Yleistetysti sanoen heitä voidaan pitää kunnan kannalta ”hyvinä muuttajina”. Useimmat muuttajat aikovat pysyä Naantalissa – kaupungin olisi siis syytä pitää kiinni heistä ja pyrkiä siihen, että asuinympäristö vastaisi sille asetettuja odotuksia, mm. luonnonläheisyyttä, meren läheisyyttä ja rauhallista elinympäristöä. Tästä on kysymys mm. Suovuoren ent. ratsastuskeskuksen alueen kaavoituksessa.

Ei kommentteja »

Vanha valtuusto sopu(i)li

Blogi – 14. lokakuuta 2008

Naantalin valtuusto oli melko sopuisana kokouksessaan 13.10. Sopua varmaan edisti se, että talousarvion odotettu ylijäämä näyttää kääntyvän lähes nollatulokseksi. Tässä tilanteessa ihmetyttää entistä enemmän se, että torin remontiin reippailla kaupunginhallituksen äänestyspäätöksillä heitetään 1,3 miljoonaa euroa samaan aikaan kun keskustan kokonaissuunnitelmaa vielä laaditaan. Ja jos vanhat merkit paikkansa pitävät kustannusarvio varmaan vielä ylittyy. Puhutaan siis markoiksi muutettuna lähes kymmenestä miljonasta. Arvokas monttu tehtiin samalla kun viihtyisät istutukset hävitettiin.

Positiivisena päätöksenä kaupunki kerrankin päätyi lunastamaan maata virkistyskäyttöön. Tästä on Luonnonmaan kaavoituksen yhteydessä monesti puhuttu, mutta vasta maanomistajan aloite johti päätöksentekoon edes pienellä alueella. Jatkettaisiinpa samaan suuntaan vaalien jälkeen (ja olisipa Humaliston alueella aikanaan käytetty lunastusmahdollisuutta - sinnehän mm. heitettiin maaliskuussa 700 000 euroa konkurssipesän osakkeiden ostoon!)

Omaishoidon tuesta jätettiin demarien toimesta kannatettava valtuustoaloite. Ongelmana on lisän pienuuden ohella tietysti se, että läheskään kaikki omaishoitajat eivät nykyään saa lainkaan tukea. Vihreiden tavoitteena on ollut maksatuksen siirtäminen KELA:n tehtäväksi, että tuen saajien kotipaikka ei enää vaikuttaisi asiaan. Nykyinen sekava tilanne on sosiaalipuolen suurimpia epäkohtia - itsellänikin on muutaman vuoden takaa ikäviä kokemuksia asiasta.

Kokoomuksen Pekka Ritvanen puhui ansiokkaasti valtuustoaloitteiden asianmukaisen käsittelyn puolesta; nykykäytännössä kaikki aloitteet on lopulta niputettu yhteen pöytäkirjapykälään, ja pj. Rönnholmin tulkinnan mukaan kaikki Kh:n vastaukset nipussa hyväksytään tai palautetaan uudelle kierrokselle; todella tehokas tapa minimoida valtuuston päätösvalta. Virkamiesjohto kylläkin järjestelytoimikunnassa ajaa valtuuston päätösvallan kaventamista nykyisestäänkin!

Ei kommentteja »

Kestävää kehitystä Naantalissa?

Blogi – 19. syyskuuta 2008

Ympäristön suojelun keskeisiä käsitteitä on kestävä kehitys. Lyhyesti: nykyinen sukupolvi ei saa käyttää ja rasittaa ympäristöä sellaisilla tavoilla, jotka vaarantavat seuraavien sukupolvien hyvinvoinnin ja toimeentulon. Tärkeitä osatekijöitä tässä ovat ilmakehän suojelu, vesistöjen ja pohjaveden suojelu sekä uusiutumattomien luonnonvarojen kierrätys ja käytön rajoittaminen. Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään siten, että niiden määrä ei vähene.

Kestävän kehityksen kannalta tärkeää on liikenteen ja teollisuuden aikaansaamien haittojen minimointi. Jotta näihin voitaisiin vaikuttaa, tarvitaan alueiden käytön huolellista suunnittelua. Kuljetuksiin tulee käyttää mahdollisimman vähän energiaa vaativia välineitä. Vesiliikenne on edullisinta erityisesti raskaiden lastien kuljetuksessa, teollisuus on siis syytä sijoitta satamien läheisyyteen. Tässä Naantalilla olisi hyviä mahdollisuuksia - halutaanko niitä käyttää? Kehitetään siis satamaa ja siihen luontaisesti liittyvää teollisuutta eikä tuhota mahdollisuuksia tunkemalla asunnot sataman ja teollisuuden suoja-alueelle.

Joukkoliikenteessä raideliikenne on ympäristön kannalta paras liikennemuoto. On siis hyvä sijoittaa asutus siten, että joukkoliikennettä voidaan käyttää. Naantalista Turkuun kulkee aamuisin tuhansia yksityisautoja - 1 henkilö/auto - koska joukkoliikenneyhteydet ovat liian hitaita ja liput monen mielestä silti liian kalliita. Meillä on tyhjä rautatielinja, jonka päätepisteessä on satoja tyhjiä pysäköintipaikkoja. Turun päässä on joka-aamuinen ruuhka ja kasvava pula pysäköintipaikoissa. Maallikko luulisi, että ongelma voidaan poistaa melko helposti - liikennesuunnittelijoille ja jopa Maakuntaliitollemmekin se tuntuu olevan ylivoimaista. Eikö voitaisi edes kokeilla junayhteyttä tai riittävän tiheään kulkeviä nopeita linja-autovuoroja?

Luonnonmaan osayleiskaava on suunnittelun tämän hetken keskeinen asia. Asutus tulisi sijoittaa siten, että kunnolliset joukkoliikenneyhteydet siitäkin suunnasta toimivat ja saarelle voidaan luoda myös omat riittävät lähipalvelut. Lähipalvelujen hyvä saatavuus vähentää ratkaisevasti turhaa liikennettä; säästää siis uusitumattomia luonnonvaroja ja samalla luontoa. Kaupungin maapolitiikan tulisi aktivoitua; ei riitä, että passiivisesti seurataan ja vain kevyesti ohjataan maanomistajien konsulttien suunnittelutoimintaa. Kunnilla on lainsäädännön mukaan kaavoitusmonopoli.

Manner-Naantalissa asuntojen rakentamisessa olisi toimittava nyt hyvin maltillisesti. Jokaista viimeisistä pienistä viheralueista ei saa tuhota. Markkinoidaan mieluummin Rymättylän ja Merimaskun, miksei Velkuankin uusia valmiiksi kaavoitettuja alueita luonnon rauhaa hakeville - samalla voidaan varmistaa lähipalvelujen säilyminen saaristossa. Kevyen liikenteen väylien rakentaminen on kiireellisempää ja tarpeellisempaa kuin läppäsiltojen rakentelu turhasta ja kalliista kanavahankkeesta puhumattakaan.

Ei kommentteja »

Metsä-Luikkion virkistys- ja ulkoilualueet

Blogi – 27. helmikuuta 2008

Vihreiden muutosesitys Metsäluikkion asemakaavaehdotukseen valtuustossa 25.2.2008

Kenelle Naantalia kaavoitetaan? Palveleeko suunnittelu nykyisiä asukkaita, vai tulevia mahdollisia asukkaita?
Naantalin kehitystavoitteeksi on asetettu kohtuullinen noin 150 hengen vuotuinen väestönkasvu. Tämä toki edellyttää rakennustoimintaa, mutta samalla huomioon pitäisi ottaa muutamia muitakin asioita. Seuraavassa lainauksia nykyisen valtuuston 8.5.2006 hyväksymästä Naantali-strategiasta:

”Laadukas, luonnonympäristöltään kaunis ja sosiaalisesti tasapainoinen asuinympäristö
on menestystekijä myös tulevaisuudessa.”

”Ympäristö
Naantali huolehtii siitä, että ympäristö säilyy kestävän kehityksen periaatteen
mukaisesti tarjoten siten kuntalaisille myös virkistäytymisen mahdollisuuksia
tulevaisuudessakin.
Ympäristöulottuvuus liitetään kaikkeen päätöksentekoon.”

”Luonnonsuojelu
Naantalista on kartoitettu luonnonsuojelu-, metsä- ja vesilain mukaiset arvokkaat
ja suojeltavat luontotyypit ja elinympäristöt. Nämä alueet tulee huomioida
maankäytössä ja lupakäytännöissä. Luonnonsuojelua ja luonnon monimuotoisuuden
vaalimista edistetään myös perustamalla arvokkaimmille alueille
luonnonsuojelualueita sekä rauhoittamalla yksittäisiä luonnonmuistomerkkejä.
Luonnon virkistyskäyttöä ja tuntemusta edistetään mm. laajentamalla vuosittain
luontopolkuverkostoa
.”

”Yhteiset alueet ja rakennettu ympäristö
Naantalilla tulee olla yleisiä alueita riittävästi. Virkistystarkoituksiin niitä pyritään
hankkimaan lisää
.”

Kuulostaa hyvältä. ”Bumaga on bumaga (asiapaperi) ja praktika on praktika (käytäntö)” väitettiin ennen itänaapurin periaatteeksi – tuntuuko tutulta?
Miksi tuhlattiin valtavasti aikaa kuolleeksi kirjaimeksi jääneen strategiapaperin tekoon, kun käytännössä menetellään toisin: rakentaminen ulotetaan kaupungin omistamille virkistyskäyttöön yleiskaavassa varatuille alueille?

Esitin, että Metsäluikkion asemakaavasta osayleiskaavan ja maakuntakaavan vastaisina poistettaisiin pohjoisten kaupunginosien paljon käytetylle virkistysalueelle sijoittuva AP-kortteli n:o 42 (kuusi omakotitonttia) ja AP-korttelin 43 tontti n:o 5 sekä samalla tarpeettomaksi jäävä Hanhikkitie. Tätä valtuuston enemmistö ei hyväksynyt.

Ei kommentteja »

Naantalin suunnittelusta - Humalistoa ym.

Blogi – 30. marraskuuta 2007

Naantali naantalilaisille?

Naantalin maankäytön suunnittelussa on monen mielestä ongelmia. Viimeksi keskustelua ovat herättäneet Humaliston alueen suunnitelmat ja Karvetin rinteen rakentaminen. Meri-Naantalin n.s. Y-tontin kaavoitussuunnitelmiin tuli iso pino aiheellisia muistutuksia ja Metsä-Luikkion kaavaakin on jouduttu muokkaamaan jo varsin pitkään. Mikä mättää?

Naantalin kaupungilla näyttää olevan huutava pula maasta. Muuten on vaikea käsittää sitä, että satamaa, teollisuutta ja kerrostaloaluetta yritetään sovittaa välittömästi toistensa tuntumaan, vaikka häiriöiden syntyminen on ilmeistä. Monet myöntävät tämän, mutta virhettä ei uskalleta korjata. Pelättävissä on, että Naantali menettää tärkeimmät tulonlähteensä ja saa tilalle vain ongelmia. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta on pahassa välikädessä, kun voimassa oleva Humaliston alueen täysin ylimitoitettu kaava näyttää vielä ongelmallisemmalta kuin valmisteilla oleva. Mikäli rakennusoikeutta supistettaisiin, jouduttaisiin alueelta maata omistaville rakennusliikkeille maksamaan suuria korvauksia. Ehkäpä asia kuitenkin olisi ratkaistavissa maan vaihdolla?

Hatunnosto ent. satamavalvoja Kuustoselle, joka jaksoi kerätä yli 3600 nimikirjoitusta asuntoalueen rakentamista vastaan! Toivotaan, että viimeistään tämä herättää päättäjät. Kaavoitus- ja ympäristölautakunta lykkäsi päätöksentekoa esityksestäni joulukuulle äänin 6-3 (demarit vastaan). Riittäkö kantti todellisiin muutoksiin, se nähtäneen pian.

Samaan aikaan kun luontaiselle teollisuusalueelle aiotaan tehdä asuntoja, kerrotaan, että Naantalissa on pulaa teollisuusyrityksille sopivasta rakennusmaasta, ja sitä on etsitty mm. Luonnonmaalta. Luontevalta tuntuisi, että teollisuusrakentaminen keskitettäisiin sataman ja liikenneyhteyksien tuntumaan, ja asuntorakentaminen rauhallisemmille alueille! Vaihtokauppa olisi kaikkien osapuolten kannalta järkevä ja kaupungin kokonaisetujen kannalta toivottava..

On ymmärrettävää, että maanomistajat pyrkivät saamaan mailleen runsaasti rakennusoikeutta. Valitettavasti tämä johtaa vapaiden alueiden häviämiseen ja liian tehokkaaseen rakentamiseen. Metsä-Luikkion paljon käytetty virkistysalue aiotaan muuttaa omakotialueeksi. Kylpylän lisärakennuksen sijoittaminen miltei kiinni lukioon on suorastaan malliesimerkki liian tiiviistä rakentamisesta. Meri-Naantalin ns. Y-tontin muuttaminen asuntotontiksi on lähes yhtä huono ajatus eikä Karvetin rannan hotelli ole suunnitelmana juuri parempi - on vaikea kuvitella, että Naantaliin tulvisi turisteja lyhyen sesongin ulkopuolella.

Tavallisen kaupunkilaisen kannalta hallittu kasvu olisi parempi vaihtoehto – myös lähivirkistysalueita ja vapaita luonnontilaisia rantoja tarvitaan. Valitettavasti kaupungilla on vapaat kädet maankäytön suunnittelussa vain silloin, kun se omistaa riittävästi maata ja suunnittelee sen käytön kestävästi. Näin ei Naantalissa nyt ole. Kun suunnittelun miltei ainoaksi välineeksi nyt on jäänyt maankäyttösopimusten tekeminen ja nk. kaavoituskorvausten kerääminen, joudutaan päätöksenteossa liian riippuvaisiksi maanomistajien tarpeista ja yleinen etu uhkaa jäädä sivuseikaksi.

Suuri suunnittelutehtävä Luonnonmaalla on nyt valmistumassa. Yleiskaavan luonnokset ovat pääosin oikean suuntaisia, mutta pelättävissä on, että sielläkin kaupungin ote lipsuu. Vaikka Naantali on matkailukaupunki ja sen tulee sellaisena kehittyä, on syytä tarkoin harkita kuinka suuri osa kaupungista varataan lyhyen kesäkauden matkailijoita varten, ja kuinka suuri osa pidetään vakinaisten asukkaiden – meidän tavallisten veronmaksajien käytössä! Laajenevassa Saaristokaupungissa riittää tilaa kaikille, kun sen alueiden käyttö vain suunnitellaan huolellisesti ja harkiten.

Keskustan suunnittelusta
2.10.2007 järjestetty yleisötilaisuus veti kaupungintalolle satapäisen yleisöjoukon - reilusti enemmän kuin kesäinen kuntaliitosinfo. Ongelmat ovat moninaisia: kesällä, kun väki on liikkeellä loppuvat autoilijoilta pysäköintipaikat. Ja pyörällä keskustaan tulo on tehty huomattavan hankalaksi. Myös uuden S-marketin tavoittaminen jalkaisin tai polkupyörällä on huomattavan hankalaa.
Talvella on ajoittain liiankin hiljaista. Usein talvikelillä on silti suorastaan vaarallista liikkua keskustan jalkakäytävillä, kun päivällä satanut vesi ja räntä yöllä jäätyvät vaarallisen liukkaiksi - eipä houkuttele edes paikallisia asukkaita ostoksille.

Ainakin tässä vaiheessa tuntuu siltä, että suunnitelmia on syytä vielä kehitellä - kaupungin vetovoima ei ole pelkkää bisnesmatematiikkaa, vaikka taloudellisuuskin on otettava huomioon. Kaupungin asutuksen kasvun keskittyminen Maskuntien suunnalle ei valitettavasti tue keskustan palvelujen kehittämistä.

Ei kommentteja »

Jarkko Kanerva on toteutettu WordPress -julkaisujärjestelmällä
Tilaa tästä sivuston artikkelit RSS-syötteenä tai kommentit RSS-syötteenä
Kirjaudu